Veolia vesiteknologia

Suomen suurin kiekkosuodatuslaitos käynnistyy Jyväskylän Nenäinniemessä

Jyväskylässä Päijänteen rannalla otetaan pian käyttöön Suomen suurin kiekkosuodatuslaitos. Tertiäärikäsittelyn avulla saavutetaan uuden ympäristöluvan kokonaisfosforin päästöraja 0,3 mg litrassa.

Jyväskylän Seudun Puhdistamon 1973 käyttöön otettu Nenäinniemen puhdistamo on aktiivilieteprosessia hyödyntävä rinnakkaissaostuslaitos. Siellä käsitellään Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten noin 155 000 asukkaan ja teollisuuslaitosten jätevesiä.

Nenäinniemen puhdistamon uusi tertiäärikäsittely-yksikkö oli kesäkuussa rakenteilla jälkiselkeytysaltaiden takana.

Lokakuussa 2013 laitos sai uuden ympäristöluvan, jonka aiempaa tiukemmat lupaehdot tulevat voimaan 2018. Niiden täyttämiseksi laitoksen laajentamiseen ja saneeraukseen on budjetoitu yhteensä 30 miljoonaa euroa.  Uusi ilmastusaltaan laajennus ja kompressorirakennus, jälkiselkeytin ja nostopumppaamo jakojärjestelyineen sekä tertiäärikäsittely-yksikkö UV-hygienisointineen otetaan käyttöön vaiheittain puhdistamon toimiessa keskeytyksettä.

Veolia Water Technologies Suomen, Aquaflow Oy:n kiekkosuodatusteknologiaan perustuva tertiäärikäsittely varmistaa lupaehtojen mukaisen kokonaisfosforin pitoisuuden 0,3 mg/l alittamisen. Käynnistyessään syksyllä 2017 se on viidellä 28 kiekon yksiköllään Suomen suurin kiekkosuodatuslaitos.

”Kun puhdistamon saneerausta alettiin suunnitella viitisen vuotta sitten, kiekkosuodatus oli Suomessa suunnittelijoillekin melko uutta. Verrattiin sitä muihin mahdollisuuksiin, kuten flotaatioon ja hiekkasuodatuksiin, mutta tämä alkoi kiinnostaa”, toimitusjohtaja Petri Tuominen kertoo.

Prosessi-insinööri Sonja Saviranta pääsee syksyllä käyttämään Suomen toistaiseksi suurinta kiekkosuodatuslaitosta.

”Nyt näitä tulee muuallekin, kuten Espoon Blominmäkeen. Mutta me ehdimme saada tämän ensin käyttöön ja ollaan siten eturintamassa tämän tekniikan suhteen.”

Kiekkosuodatus on kompakti ja energiatehokas

Syitä kiinnostukseen oli Tuomisen mukaan useita: laitos on yksinkertainen, käsittelytehot ovat yleensä hyviä, se kestää hetkittäisiä kiintoainekuormia ja tarvitsee hydraulisessa profiilissa vähän paine-eroa. Jälkiselkeytyksen häiriintyessä tilannetta voi kiekkosuodatuksella korjata.

”Aina ei voi sanoa mikä ongelmia aiheuttaa. Liete on biologisesti herkkää ja aktiiviliete voi häiriintyä esimerkiksi teollisuuden poikkeavista jätevesipäästöistä. Myös kotikutoisia prosessihäiriöitä esiintyy. Kun jälkiselkeytys häiriintyy ja lietettä karkaa, jälkikäsittelyn tulee olla sellainen, että sillä häiriötä voidaan lievittää”, Tuominen sanoo.

Tutustumiskäynnillä vastaaviin laitoksiin Ruotsissa selvisi, että kokemukset kiekkosuodatuslaitoksista ovat olleet myönteisiä.

”Laitos ei tarvitse paljon huoltoa. Myös suodatinkankaat tuntuvat  kestävän. Niiden elinkaaren pituutta ei vielä taida kukaan osata arvioida”, Tuominen jatkaa.

”Laitos on myös hydraulisesti hyvä eikä tarvitse paljon paine-eroa. Muissa jälkikäsittelyratkaisuissa olisimme joutuneet jo pumppaamaan käsitellyn jäteveden Päijänteeseen, mutta tällä ratkaisulla se onnistuttiin välttämään.”

”Kiekkosuodattimen painehäviö on vain muutamia kymmeniä senttejä, joten se ei yleensä vaadi pumppauksen järjestämistä vanhoillekaan laitoksille asennettuna”, Veolia Water Technologies Suomen, Aquaflow Oy:n kehitys- ja markkinointipäällikkö Pauli Hyvärinen huomauttaa.

Hyvärinen painottaa kiekkosuodatuksen etuina muihin tertiäärikäsittelyn vaihtoehtoihin pientä energiankulutusta  ja erittäin kompaktia rakennetta, joka ei vaadi laitokselle massiivisen kokoista rakennusta. Lisäksi kiekkosuodatin ei normaalissa suodatusvaiheessa kuluta lainkaan energiaa.

”Vasta kun vastavirtapesuvaihe käynnistyy, lähtee suodattimen rumpu pyörimään ja pesupumppu käynnistyy”, hän sanoo.

Kiekkosuodatuksen eduksi voi laskea senkin, että suodatin toipuu itsekseen mahdollisesta kiintoaineen ylikuormitustilanteesta, toisin kuin jatkuvatoimiset hiekkasuodattimet.

Kustannushyötyjä vielä varhaista arvioida

Jyväskylän Seudun Puhdistamon jätevedenpuhdistamo käsittelee yhteensä 155,000 asukkaan ja lisäksi seudun teollisuuden jätevesiä.

Ratkaisun kustannushyötyvaikutuksia on vielä varhaista arvioida, mutta ainakin energiankulutuksen odotetaan olevan kohtuullista.  Jyväskylän jätevedenpuhdistamo on mitoitettu kasvavaa seutukuntaa varten vuoteen 2030, ja Petri Tuominen uskoo näiden rahkeiden riittävän.

”Lisää tehdään, jos uusia tiukennuksia  lupaehtoihin tulee”, hän tarkentaa.

Nenäinniemen kehitys ei kuitenkaan seisahdu saneerauksen valmistumiseen kesällä 2018. Lietteenkäsittelyn saneerauksen suunnittelu on jo käynnissä. Mädättämöiden biokaasun tuottoa parannetaan, kun biokaasulaitos saneerataan.

”Jatkossa pyritään nostamaan lietteiden syöttösakeuksia, joiden pitäisi olla vähintään 10 prosenttia. Lämmön suhteen olemme omavaraisia, käytetystä sähköstä lähes puolet tuotetaan itse. Sitä halutaan edelleen parantaa”, Petri Tuominen kaavailee.

Nenäinniemen puhdistamon saneeraus ja laajennus 2016–2018

  • Ilmastusaltaan laajennus, n. 17.000 m3
  • Nykyisten ilmastusaltaiden saneeraus, sekoittimien asennus typenpoistoa varten
  • Uusi kompressorirakennus
  • Uusi jälkiselkeytin, n. 6.200 m3
  • Jälkiselkeyttimien jakotorni
  • Uusi nostopumppaamo ja jakotorni biologiselle osalle
  • Jälkikäsittelyrakennus
  • Kemikalointi ja kiekkosuodatus
  • UV-desinfiointi
  • Tulvapumppaamo
  • Varaus lämmön talteenotolle lähtevästä jätevedestä
  • Pääsähköistyksen saneeraus, prosessien energiankulutuksen seuranta, varavoimakone, uusi raportointijärjestelmä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: