Veolia vesiteknologia

Miten rejektivedet kannattaa käsitellä?

Moni kunnallinen jätevedenpuhdistamo kamppailee typenpoiston vaatimusten kanssa, varsinkin jos puhdistamon yhteydessä on mädättämö, josta tulee rejektivesiä. Tällöin poistettava typpikuorma on normaalia suurempi ja vaatii osakseen erityishuomiota.

Kun jätevedenpuhdistuksessa syntyvää lietettä käsitellään puristamalla tai linkoamalla, siitä eroaa vettä, jota kutsutaan rejektivedeksi. Tässä yhteydessä kyseessä on vielä tarkemmin sanottuna jätevesilietteen mädätyksen jälkeinen rejektivesi. Samanlaista rejektivettä syntyy myös monilta Suomen biokaasulaitoksilta, missä käsitellään erilaisia biohajoavia jätteitä tai muita aineita, kuten yhdyskuntalietteitä.

Kokemukseni mukaan suurin rejektivedestä jätevedenpuhdistamoille aiheutuva ongelma on sen sisältämä typpi. Kunnallisen jätevedenpuhdistamon kokonaistyppikuormasta jopa 20% voi tulla laitoksen mädättämön rejektivesistä. Samalla lailla voi pienemmällekin puhdistamolle tulla ylimääräistä rejektiveden aiheuttamaa typpikuormaa, jos sinne johdetaan alueella sijaitsevan biokaasulaitoksen rejektivesiä, mistä typpipitoisuutta ei ole vähennetty.

Periaatteessa valmiissa maailmassa kaikki tämä jätevedenpuhdistamoille ongelmia aiheuttava lisätyppikuorma pitäisi saada eroteltua ja jalostettua. Ideaalitilanteessa sitä voitaisiin käyttää uudelleen tai kierrättää lannoitteeksi ja näin korvata alunperin pääasiallisesti maakaasusta valmistettuja typpilannoitteita.

Toistaiseksi tämä on kuitenkin osoittautunut varsin haastavaksi projektiksi, kuten Tekniikka ja Talous kirjoitti helmikuussa 2017. Yleisesti on päästy noin 50% typpireduktioon. Kestävän typpilannoitteen aikaansaamiseksi tarvitaan lisäksi energiaa ja kemikaaleja. Kaikkein haasteellisinta taitaa kuitenkin olla typpilannoitteen valmistuksen ekonomia ja jakelu. Ainakin nykyisillä energian hinnoilla perinteisten typpilannoitteiden hinta on paljon edullisempi verrattuna kierrätystypen kustannuksiin.

Kantoaineeseen sidotulla anammox-bakteerilla yli 80 % typpireduktio

Rejektivesien typenpoistoon sopii anammox-bakteeri
Anammox-bakteeri kiinnittyy kantoaineeseen ja poistaa typpeä rejektivesistä yli 80 prosenttisesti.

Käytännössä, ainakin vesistöjen kannalta, tarkoituksenmukaisempaa on käsitellä rejektiveden sisältämä typpi biologisesti joko jätevedenpuhdistamon pääprosessissa perinteisellä nitrifikaatio-denitrifikaatiomenetelmällä tai ns. rejektiveden erilliskäsittelyssä. Rejektivesien biologiseen erilliskäsittelyyn on lyönyt itsensä läpi punainen bakteeri nimeltään anammox.

Anammox-bakteeriin perustuvien typenpoiston sovellusten erikoispiirteenä on niiden tarvitseman hapen, eli ilmastusenergian, huomattavasti pienempi määrä kuin vastaavassa nitrifikaatio-denitrifikaatioprosessissa. Lisäksi prosessi ei tarvitse lainkaan lisähiiltä, joka yleensä on kallis metanoli.

Anammox-bakteerin voi istuttaa kantoaineeseen, mikä takaa, ettei vaivalla kasvatettu bakteerikanta häviä prosessista. Lisäksi kantoainetekniikan muut hyödyt, kuten mm. sen parempi sietokyky prosessihäiriöille ja pienempi tilantarve, saadaan käyttöön.

Meillä Veolia Water Technologiesilla on käytössä juuri tämän tyylinen ANITA™ Mox -prosessi, joka pääsee yli 80% typpireduktioon mädättämön rejektivesissä. Prosessia on menestyksekkäästi pilotoitu suuressa mittakaavassa esimerkiksi HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla vuonna 2016 ja pilotointi jatkuu edelleen. Tarkempaa tietoa pilotointihankkeesta löytyy HSY:n rejektityppi-hankeen loppuraportista.

Jätevedenpuhdistamoiden, joissa on oma mädättämö, kannattaa nyt vakavasti harkita investointia rejektivesien erilliskäsittelyyn uudella tekniikalla. Normaalisti esimerkiksi Anita™ Mox -investoinnin takaisinmaksuaika on noin kolme vuotta, kiitos pienentyneiden käyttökustannusten pääprosessissa. Lisäksi erilliskäsittely voi helpottaa typpilupaehtojen saavuttamisessa ja parhaassa tapauksessa ainakin siirtää isompaa puhdistamon laajennusinvestointia kauas tulevaisuuteen vaikka typpilupa kiristyisikin.

Pauli Hyvärinen

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: